Piti ajaa reilu tuhat kilsaa ihan vaan sen takia että voisi todeta "Mitähän hittoa tästäkin taas tulee". Saavuttiin tänne porolandiaan muutaman mutkan ja baarin kautta, kahden päivän matkaamisen jälkeen. Meinas poron persvillat pöllytä moneenkiin otteeseen matkalla kun niitä oli ihan perkeleesti joka puolella pitkin teitä ja pientareita. Matkalla me pysähdyttiin jossain perähikiän huoltsikalla ja voi sitä riemua kun löydettiin alennushyllystä kikan kokoelma ja tytöt tahtoo pitää hauskaa levyt. Haha, voivittu sentää taas. Matka jatkui oikein rattoisasti Dj Sauna ja Snowhitesin Saunasamban tahdissa.

Onhan tää ihan mahtavaa olla taas täällä, meillä on ehkä aika ihana mökki ja sohvaan piti tietty heti tutustua. Meistä tuli oikein hyvät ystävät heti, siihen uppoo kuin suohon. Meillä on nyt kämppikseni Sportti Pirkon kanssa aikamoinen prokkis saada itsemme kisakuntoon tän kauden aikana että voitais sitten olla ihan liekeissä loppukaudesta, siis kunnon puolesta. Eilen sitte käytiin jo katselemassa maisemia lenkkeilyn muodossa ja keräiltiin hieman elämän käpyjä. Pirkko sitte on ihan intona viemässä mua murtsikoimaan ja itse olen hieman vastahakoinen asian suhteen, koska ne sukset menee aina eri suuntiin. Ja kuulemma jos mä lähen murtsikoimaan niin sehän on pakko kuvaa. Koska sehän olisi ihan täysin ennenkuulumatonta että mä hiihtäisin. Kiitti kaverit. Eli todistuaineistoa on siis tulossa, ehkä jo hyvinkin pian.

Rinteiden olisi tarkoitus aueta viikonloppuna avajaisten yhteydessä, joten sinne pääsee toivon mukaan hyvinkin pian fiilistelemään. Lunta on jo melkein parikymmentä senttiä ja lisää on luvassa lähipäivinä. Seuraavana ohjelmassa olisi sitten tämän päivän urheilunumero: Etsi lyhin reitti baarista himaan metsän kautta. Sen jälkeen voikin syödä hyvillä mielin Pirkon leipomia korvapuusteja ja ottaa ehkä pari lasia punkkua.